Lauantaina 23.10.2010 Suomi-Amerikka -yhdistyksen 60-vuotisjuhla
Tuomolla tulee tänä vuonna täyteen 15 vuotta runon lausujana!
"Tuuli täynnä valoa" heinäkuussa 2010 sommiteltu ohjelma, sisältää koskettavia sävelteoksia alttoviululle, viululle ja pianolle mm. Toivo Kuulaa (Melodia lugubre), J. S. Bachia, Sergei Rahmaninovia (Vocalise alttoviululle ja pianolle) ja Anne Hännisen kauniita runoja hänen viimeisimmästä runokokoelmastaan Surusidonta. Ohjelman pituus on n. 50 minuuttia. Ohjelmaa on tilattavissa syksylle 2010 ja eteenpäin seuraavan vuodenkin puolelle 2011. Lisätietoja ohjelmasta ja tilaamisesta saa minulta puhelimitse ja sähköpostitse. Esityksen alttoviulisti-viulistina on Liisa Karhu, säestän pianolla hänen tulkintojaan. Liisan yhteyspuhelinnumero on 050 322 8806, hänen puhelinnumerostaan tiedustella ja tilata ohjelmaa.
Olen sommittelemassa konserttiohjelmaa mm. J.S. Bachin, Ludwig van Beethovenin, Johannes Brahmsin, Frédéric Chopinin, Erkki Melartinin, Robert Schumannin ja Pjotr Tsaikovskin pianosävellyksistä. Aikomukseni on soittaa Beethovenin Suuri Pateettinen Sonaatti op. 13 c-molli, Brahmsin Rapsodia op. 79 nro 2 g-molli. Olen harjoitellut näitä teoksia jo aikaisemmin, mutta en ole esittänyt niitä julkisesti kuin vasta tulevana syksynä. Konsertti on suunnitteilla toistaiseksi Hankasalmelle syksyllä 2010 Hankasalmen Musiikkiyhdistyksen avustuksella. Konsertin ajan kohta Hankasalmella ilmoitetaan myöhemmin kesän jälkeen.
Piano- ja lausuntailta Kirjailijatalossa, Jyväskylä. "Tuhat vuotta kuin kipinä kädellä" Tuomon sooloversio. 14.3.2008
Harvat paikalle saapuneet saivat täyteläisen lahjan, sillä piskuinen kuulijakunta ei vaivannut esittäjää lainkaan.
Vilpittömyys on taiteen tekijän arvokkain ominaisuus. Partasen vahvuudeksi nousee lisäksi nöyryys, jolla hän astuu yleisönsä eteen.
Nämä kaksi taiteilijan harvinaista piirrettä toteutuessaan nyt nähdyllä tavalla synnyttävät aidon kohtaamisen.
Arki unohtuu, esitys tempaa mukaansa ja yhteys kannattelee kuulijaa yhtä lailla kuin esittäjäänsäkin.
Partasen lausuntaosuuksissa tekniset elementit ovat kutakuinkin paikallaan.
HIOMATTOMANAKIN TIMANTTI!
Suomalaista mestarilyriikkaa täydensivät tuntemattomien runonikkareiden tekstit. Hyvin sopivat rinnakkain.
Partasen vahvasti persoonalliselle tulkintatavalle suppeampi teemasto olisi niin ikään eduksi.
Erityisen elämykselliseksi muodostui ohjelmiston musiikki. Se oli tumman kuulakasta ja väkevätunnelmaista;
erityistä hehkua Partanen sai Merikannon Albuminlehteen sekä Heino Kasken Yöhön meren rannalla.
Jos milloin soittokappaleissa ilmeni rytmiongelmia ja pikkuvirheitä, eivät ne kuitenkaan haitanneet:
tällä kertaa rosoisuus oli puhuttelevampaa kuin loppuun hiottu ilmaisu.
Joskus pieni on suurta ja vaatimaton jykevää. Tämä ihme tapahtui Partasen piano- ja lausuntaillassa.
Musiikki vei mielikuvitusmatkalle omiin muistoihin, runot tihkuivat elettävää elämää. Mitä parempaa yhteinen taidehetki voisi antaa?
Sanomalehti Keskisuomalaisen arvostelusta, kirj. Jorma Pollari